Tulevaisuuden elintarvikkeet

Kehitys menee nykyään niin nopeasti eteenpäin, että välillä tuntuu, ettei perässä meinaa pysyä. Se, mikä joskus oli vain mielikuvitusta ja mahdotonta toteuttaa, on jo nykypäivää. Nykyhetken mielikuvitus on varmasti tuulevaisuuden arkea. Se mitä joskus epäiltiin, jos edes osattiin kuvitella, on nykyään itsestäänselvyys. Miksipä siis tulevaisuudessa kaikki ei olisi mahdollista. Sukupolvet vaihtuvat, jarruttavat epäilykset, käsitykset, lait ja säädökset jäävät unohduksiin ja uusi valtaa alaa. Se, mitä minä tällä hetkellä vastustan, voi ollakin lasten lasteni arkea. Ei taida vahvempi vastustaminen siirtyä näin vähässä ajassa vielä geeniperintönä eteenpäin. Mutta maailma on täynnä innovatiivisia ja ennakkoluulottomia nuoria, jotka elävät tulevaisuuden kuvitelmissa ja uskaltavat kokeilla. 

Maapallon elintila vähenee väestön kasvun, aavikkoistumisen yms. myötä. Ruokaa tarvitaan enemmän ja senkin tuottaminen tarvitsee tilaa, mikä on jo nyt kartalla. Tästä lähtökohdasta ymmärrän esimerkiksi keinolihan valmistamisen, vaikka itse en sitä hyväksykään. Jo vuonna 1932 Winston Churchill osasi ennustaa keinolihan tuloa ruokapöytiimme (The Guardian, 13.8.2005) ja nyt yli 80 vuotta myöhemmin, me väittelemme kyseisen asian eettisyydestä. Voi olla, että seuraavan 80 vuoden kuluttua se on meidän ainoa elinehtomme mahtua maapallolle ja saada ruokaa, oli kyse sitten keinolihasta tai muusta keinoelintarvikkeesta. 

Ihmiskunta haluaa niin epätoivoisesti valloittaa avaruuden planeettoja asuttavakseen ja vaikka se vielä tuntuukin kaukaa haetulta, niin keinolihan tuottaminen olisi varmasti yksi askel lähempänä siellä asumiseen. Toisaalta jos ajatellaan StarTrek- tyyppisiä ohjelmia, missä ihmiset asuvat avaruusaluksissa vuosikausia, keinoelintarvikehan on ainoa mahdollinen tapa tuottaa ja valmistaa ravintoa. En epäile siis ollenkaan, etteikö keinoravinto olisi jo arkipäivää sadan vuoden kuluttua. 

Sekin, että monet nykyajan lapsista eivät tiedä, mistä maito saadaan - se on joko tölkissä tai pulverina - vie ajatusta siihen suuntaa, että sukupolvet loittonevat luonnosta ja oikeasta ruuanlähteestä. Ihminen on kohta vain objekti, jota ruokitaan ruokakapseleilla. Tätä ajatusmaailmaa ruokitaan jo ns. 3D-tulostimella, mikä koekeittiössä osaa jo valmistaa pizzaa syötäväksi (Foodini 3D-foof printer, 5.4.2014). Ajatuksena siinä on valmistaa ensin hyvistä raaka-aineista ruokapure´ta vahän vauvansosetta muistuttavalla tavalla, laittaa ne kapseleihin ja tulostusmusteen tavoin täyttää kopiokone niillä. Sen jälkeen ei tarvitse muuta kuin valita ohjelma, minkälaisen pizzan haluaa syödäkseen ja kone valitsee 'musteet' ja printtaa valmiin tuotteen ulos syötäväksi. Ei siis ihme, jos tämä ei saavuta suurta suosiota suurperheellisillä ja miksei myös joissakin kiireellisissä yrityksissä. Mutta jos itse näkisin vaivaa valmistaa soseet ja täyttää kapselit, niin siinä ajassa olisin jo varmasti tehnyt pizzat ja ylimääräiset pakastimeen, joista mielestäni on ihan yhtä helppoa ottaa ne lämmitettäväksi. Mutta toisaalta minun lapsuudessani ei myöskään tunnettu mikroaaltouunia ja kuinkakohan vieraalta sellaisen tuotteen käyttö on joskus mahtanut tuntua?

Palatakseni äskeiseen aiheeseen, että lapset eivät tiedä maidon lähdettä, niin tulevaisuudessa he tietävät siitä varmasti vielä vähemmän kuin nyt. Keinomaito on varmasti tulossa myös Suomen markkinoille nopeammin kuin uskommekaan (Eettistä juomaa, 27.10.2014). Varmasti sen nimi on silloin joku muu kuin maito tai keinomaito, mutta uskoisin sen vahvaan suosioon tulevaisuudessa. Periaatteessa sehän olisi vain yksi juoma toisten joukossa mutta maidon ominaisuudella ja ravintoaineilla ilman maidossa olevia bakteereja ja olisi allergiaystävällisempi kuin nykyinen tuntemamme maito.

Hyönteiset eivät ole tulevaisuuden ruokaa monellekaan nykypäivän kansalle, jotka ovat syöneet matoja, koppakuoriaisia, heinäsirkkoja, muurahaisia jne. (Jäppinen S, 14.5.2013) niin kauan kuin se on kulkenut sukupolvelta toiselle geeniperintönä, mutta meille länsimaalaisille se saattaa vielä tulla eteen joku päivä tykkäsimme me siitä tai emme. Ilmaston lämpenemisen myötä hyönteiset siirtyvät yhä pohjoisemmalle pallonpuoliskolle ja kun muu ravinto alkaa huveta tai muuttua yhä enemmän keinotekoisemmaksi, voi olla, että ainoa ns. oikea ravinto on hyönteiset, joista saadaan proteiinia ja monia hyviä kivennäisaineita elimistömme turvaksi. Itselläni oli mahdollisuus viime kesänä syödä paistettuja hyönteisiä, mutta koska en kokenut olevani niin nälkäinen ja niitä tarvitseva, jätin mahdollisuuden väliin. Harmittaako? No ehkä vähän.

Tähän asti kaikki kirjoittamani on kuulostanut vielä hyvin kaukaiselta, mutta kun kerran Suomessa ollaan, innovaatio ilman näkyvää ja kannettavaa teknologiaa ei olisi suomalaisuutta. Tietenkin Suomessa on kehitetty maailman ensimmäinen älykäs lounaslinjasto (Yle uutiset, 15.5.2013). Kuinka helppoa onkaan tarkastaa ruoan terveellisyys jo siinä vaiheessa, kun sitä vasta laittaa lautaselle ja pystyä vielä siinä vaiheessa tekemään uudestaan valintoja omantunnon mukaan. Tämä tekisi niin hyvä monelle ylipainoiselle, mutta en näe tälle laitteelle juuri tulevaisuutta. Ensinnäkin näen sen syyllistyttävän moneen turhaan sokeriin ja rasvaan, ja toisekseen monesta syyllisyydestä saattaisi vain tulla lisästressiä. Niille tämä on hyvä, jotka oikeasti joutuvat päivittäin tarkkailemaan ruokavaliotaan kuten diabetespotilaat sekä laihdutuksen ylläpitoon oiva vehje. Tuote kuuluu samaan kategoriaan kuin 30.8.2016 uutisoitu laite, NIMA-gluteenisensori, mikä pystyisi tunnistamaan gluteenin ruuasta (Laite, joka tunnistaa gluteenin, 30.8.2016), ja mikä ehdottomasti kuuluisi jokaisen keliakiaa sairastavan varusteisiin. Ja uskoisin sen vielä joku päivä tulevankin markkinoille, kunhan USA:n terveysvirasto FDA on antanut sille hyväksyntänsä. Laitteita varmasti tulee lisää markkinoille ja sen jälkeen jokainen tekee valintansa, tarvitseeko sellaista oikeasti vai onko se vain sellainen ensihuuman tavara, mitä hetken ajan luulee tarvitsevansa ja lopulta kuitenkin pärjää ilmankin.

Itselääni ei ole niin paljon mielikuvitusta, että osaisin kuvitella jotain uusia innovatiivisia laitteita ruokkimaan jälkipolveani tulevaisuudessa. He toivon mukaan poimivat itse marjat ja sienet metsästä, kasvattavat joitakin vihanneksia ja hedelmiä omalla pihallaan ja elävät 'happy-ever-after'. Siinä vaiheessa itse olen jo vanha, toivon mukaan vielä hyvissä voimissa ja aion ehdottomasti ottaa Menumat'in käyttööni (Ateriapalvelu, Menumat Oy). Sehän on aivan loistava palvelu! Sitä näkee jo nyt, ettei yksin ollessa välttämättä huvita kokata yhtä annosta jo sen ajan käytön takia mutta myös sähkökustannuksen takia se ei ole kannattavaa. Nyt jos minulla on itse valitsemani ruoat valmiiksi Menumat-pakasteessa valmiiksi tehtynä kaikki ravintoaineet hyvin laskettuna ja voin syödä juuri sitä mitä haluan ja laite itsekään ei vie sen enempää tilaa kuin pieni pakastinkaappi, niin se varmaan kuuluu minun ja monen muunkin kotitalouteen tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tosin hernekeiton hinta on liian kallis (6,70€), kun sitä saa eurolla purkin kaupasta, mutta muuten voisin syödä sen ruokalistalta melkein mitä vain. Tässä tuotteessa on ajateltu hyvin yksinäisiä vanhuksia ja omaishoitajia, jotka uupuvat työtaakan ääreen jo muutenkin, mutta myös vammaiset hyötyvät tästä. Voisin hyvin kuvitella, kuinka tämä saattaa muutaman vuoden kuluttua olla myös kiireisten ihmisten ainoa tapa saada hyvää ravintorikasta ruokaa. Se, että joutuu ottamaan ruuan pakkasesta ja lämmittämään sen, ei muuttaisi mitään muuta minun elämässäni kuin sen, että joku muu on jo valmiiksi valmistanut hyvän ateriakokonaisuuden ja pakastanut sen. Olen jo yli 20 vuotta suurperheellisenä tehnyt koko viikon ruoat yhden viikonlopun aikana ja pakastanut ruokia pakkaseen, josta on ollut helppo ottaa sitä mukaan käyttöön juuri sitä, mitä haluaa milloinkin syödä. Menumat tulee siis kuulumaan minun tulevaisuuteeni ja olen iloinen, että joku sen kehitti ja sain tietää siitä jo tässä vaiheessa. 




Lähteet

Ateriapalvelu, Menumat Oy, http://www.menumat.fi/miksi-menumat, luettu 5.12.2016

Eettistä juomaa - Maitoa valmistettiin ensi kertaa ilman lehmiä - T&T, http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2014-10-27/Eettist%C3%A4-juomaa---, luettu 5.12.2016

Foodini 3D-food printer, www.coolmompicks.com, Foodini 3D-food printer: A most magical kitchen appliance, 5.4.2014, luettu 10.11.2016

The Guardian, https://www.theguardian.com/science/when-meat-is-not-murder, 13.8.2005, luettu 10.12.2016

Laite, joka tunnistaa gluteenin, http://www.glu.fi/linkit/gluteenittomat-linkit ,Kalifornialainen start up -yritys on kehittänyt kannettavan... lisätty 30.8.2016, luettu 27.11.2016

Jäppinen S, https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/fao-hyonteisilla-merkittava-rooli-ruokaturvassa, 14.5.2013, luettu 5.12.2016

Yle uutiset, Älykäs lounaslinjasto sysii parempiin ruokatottumuksiin, http://www.yle.fi/3-6643836, luettu 5.12.2016